Konishi Ryōsei 小西遼生

Tunnettu aikaisemmin syntymänimellään, Konishi Hiroki  小西 大樹   (-82)

Konishi työskentelee stardust promotion:in alaisuudessa, joka on käsittääkseni aikasen nimekäs yritys. Näyttelijän uran lisäksi mies on tunnettu seiyuu (School Rumble, Sugar Sugar Rune) ja hänet voi bongata myös teatterinkin puolelta (Hunter x Hunter, Kuroro Lucifer <3, upea esitys).

Konitan on minulle ensisijaisesti loistava muusikko, laulaja, lauluntekijä ja kitaristi. Miehen ääni on yksinkertaisesti tunteikas ja kiehtova. Hän kykenee laulamaan tiensä yleisön sydämiin. ☆〜(ゝ。∂) I present you ze evidenze.. Elikkäs tällä kertaa esittelen vain kaksi minun sydäntäni lähinnä olevaa näyttelysuoritusta. (Pahoittelen laiskuuttani. Tiedän että asiani kuitenkin hyppää asiasta kukkaruukkuun (。_。) ゴメン )


                                                                                         Ougon Kishi Garo, Saejima Kōga / "GARO"

Konitan esiintyi 25 jakson mittaisessa tokusatsu -sarjassa, joka on varmasti nyt hänen tunnetuin roolisuorituksensa. GARO poikkeaa pikkuisen kaikesta aiemmin seuraamastani tokusatsusta monella tapaa, räikeimmin ehkä siinä että se on suunnattu ainoastaan vanhemmalle yleisölle. Kuulin myöhemmin että tämä on sillä tapaa ensimmäinen lajiaan. Väkivaltaa ei säästellä ja yleisilme on muutenkin aika tummapainotteinen. Konishi tähdittää sarjaa (yhdessä Fujita Rein kanssa) pääosassa kultaisena ritarina ja tekee paketista katsomisenarvoisen. Konishin roolisuoritus on yhtä kultainen kuin hänen Makai Knightin sotisopansa. v(。・・。) Alussa hyvin juro ja tunteeton soturi alkaa pikkuhiljaa pehmetä kun tielle sattuu unelmaansa kohti sinnittelevä neiti-ihminen ja kostoaan kyhäilevä kolleega.


Tenimyu, Fudōmine, Ibu Shinji
Spot wo Nerae!!

Valmistellessani tätä katsoin Fudōminen joukkueen näyttelijöiden haastattelua ja nauroin itseni kipeäksi. Herttaisia poikia siis.. Konishin "sunmason" kummittelee aina väkisin PoT -fanilla mielessä. Kaikki muistaa myös Seigakun yritykset imitoida Ibua. Eihän se nyt ihan putkeen mennyt. ;)
Olin oikein mielissäni että Konitan on saanut juuri Fudōminen maineikkaan neron roolin syystä että Ibulla on tapana lakkaamatta mumista yksikseen epämääräisiä joukkuetovereidensa riemuksi. Mikäs sen herttaisempaa Konishia. Rooli ei ehkä ole lavalla kovin pitkäaikainen moniin muihin verraten, mutta sitäkin muistettavampi.


Työhistoria; (suokaa anteeksi vajavainen tietouteni, palajan lisäysten kanssa myöhemmin)

Promo videot

  • 2003 Kou Shibasaki 「nemurenai yoru nemuranai yume」 
  • 2004 Ruppina 「in the name of love」 

Elokuvat

  • 2004 Toshio no Heya
  • 2006 Luna Heights 2 | Runa haitsu 2
  • 2008 Heibon Ponch (Good-looking Mashima)
  • 2008 Triple Complex Returns
  • 2009 Hijoshi Zukan (Actor#2)
  • 2009 Hana Guerilla (Yusuke)

Draama

  • 2003 Modoken Quill no Issho
  • 2003 Victory! Futto Girls no Seishun
  • 2005 GARO (Kōga Saejima)
  • 2006 Komyo ga Tsuji (Takenaka Kyuusaku)
  • 2006 GARO Special: Beast of The White Night (Koga Saejima)
  • 2007 Koibana
  • 2009 LOVE GAME (Shinozaki)

Anime

  • 2004 School Rumble (Ōji Karasuma)
  • 2005 Sugar Sugar Rune (Pierre)
  • 2006 G-9

Teatteri

  • The Prince of Tennis Musical (Shinji Ibu)
  • Hunter × Hunter#Play Musical (Kuroro Lucifer)

Videopelit

  • Dragon Quest Swords: The Masked Queen and the Tower of Mirrors (Dean)


Nyt kun olen tarpeekseni hehkuttanut Konitanin lauluääntä niin tässä olisi GARO Projectin esittämänä kyseisen draaman kaunein musiikkiraita ja Konishi x 1000. Jos tämä on mieleen niin suosittelen kuuntelemaan Tenimyu soolon myös, sitä ei ikinä unohda. ^^


... ja hän sai lahjan

Elämä maistuu mansikkamakeisilta. Hän on nyt hyvin onnellinen. ヾ(●⌒∇⌒●)ノ わーい Tämä pakkaus säästi minulta tunteja turhanpäiväistä nörtteilyä. Micchan, iso kiitos ja kumarrus. Tämän toivottoman spämmäyksen jälkeen nurkan takana asiaa.. kaiketi.

Syvennyn tutkiskelemaan karkkipäivän antimia. Sattumanvaraisia...





























































Kauniita unia. (:

RHプラス , RH Plus (2008)

Suwa Ayakon shounen-ai mangan draamaversio.
Lajit: Fantasia, Draama
Jaksot: 13

Arvelin ensin että maailma on nähnyt liikaa ylisöpöjä vampyyreja. Siitä huolimatta mangasta live-actioniksi muutettu tarina toimii ja vie mukanaan, vaikka ei ehkä vuosisadan mielenkiintoisin kertomus stereotypioineen olisikaan. Sarja kertoo neljän vampyyripojan yhteiselosta ja heidän yöllisestä taistelustaan rikollisuutta vastaan. Heidän kontolleen jää erityisen vaaralliset ja ihmisvoimin ratkaisemattomissa olevat tapaukset.

Vampyyreille sopivaan tapaan he asuvat valtaisassa kartanossa, jossa Kiyoi vanhimpana pitää taloutta pystyssä ja toimii nuoremmilleen sympaattisena isähahmona. Masakazu on kaikenkaikkiaan hieman huikentelevainen, mutta selittää moisen informaation keräysoperaatiollaan. Lukiota käyvät nuorimmaiset Makoto ja Ageha ojentavat auttavan kätensä joutuen siten monenmoisiin vaarallisiin tilanteisiin.

Näennäisesti hyvin kevyt tarina syventyi hetkittäin pohtimaan perheen käsitettä ja luottamuspulaa aikaisemmin ihmissuhteisiin pettyneen jokapäiväisessä elämässä, hylkäämisen pelosta ja traumoista joita jää kun läheinen ihminen kääntää selkänsä. Jos oikein pitkälle katsoo niin voi käydä mielessä myös ajatuksia erilaisuudesta ja siitä aiheutuvasta yksinäisyydestä ja vaikutuksesta persoonallisuuteen. Hieman kärjistettyä koska he ovat sentään vampyyreja.  Sarja herätti alunalkaenkin hieman ristiriitaisia tuntemuksia, koska näillä pojilla oli hyvin vähän tekemistä meidän tuntemiemme vampyyrien olennaispiirteiden kanssa.

Mangan shounen-ailla ei draamassa kauheasti leveillä, vaikka jotain sen suuntaista olisikin havaittavissa tarkalle fanaatikolle varustautuneena poikarakkaustutkallaan. Sarjan hauskemmasta puolesta vastasivat Masakazu ja Konoe. Taistelu suosiosta oli erittäin hellyyttävä, joskin hieman yksipuoleinen. Goukon = ryhmädeitti... meillähän sitä ei harrasteta, vai mitä? (: Konoe voittanee kepeästi ainakin jos laskee monostiko huokaisin että "vau" seuratessani nuiden kaverusten kilpaa. Lisäpisteitä ranskankielestä. ;) Bloody!! Teki mieli tomaattimehua ihan järkyttävästi koko sarjan ajan.


Näyttelijät:

Miura Yuu - Nogami Makoto
Tochihara Rakuto - Seto Ageha
Ojima Naoya - Tamura Masakazu
Takano Hassei - Kiyoi
Tomatsu Haruka - Misaki Ami
Fujita Rei - Konoe Haruka
Miyagi Kentaro - Michitaka
Murakami Kohei - Makoton isä

Rikkai wins!!

Aivan siis eihän minulla mitään asiaa varsinaisesti ole.. tuhotaan vain kaikki ammattimaisuuden rippeet tästäkin blogista. Markkinoinnissa hajoaa nuppi, joten revin iloa katsomalla aivan kaikki Tenimyu -projektit uusiksi tässä jatkoa odotellessa. En nyt sentään aivan yhdeltä istumalta, mutta kuitenkin (-_ゞ ネムネム Herätin pienen Rikkai -fanini jälleen henkiin ja päätin asiakseni tulla ilmoittamaan asiasta. ♡^▽^♡

Coming up
---> RH Plus lyhykäisesti esiteltynä. Vamppyyrejä ja kanisterikaupalla tomaattimehua. Tällä hetkellä vielä vailla tarkistusta jne sälää. Olempa aloittanut uuden näyttelijäkuvauksenkin kirjoittamisen, mutta en kerro vielä kuka kultakurkku seuraavaksi astelee valokeilaan. Työt painaa päälle joten voipi kestää kunnes sen saan valmiiksi. Nyt pidemmittä puheitta estradilla Rikkain paras näyttelijäkaarti ikuna. Toisella sijalla Hyōtei, aina yhtä mahtipontisella esityksellä. ;)



Shindō Gaku 進藤学


Ninagawa Hironobu 蜷川博信 -80

Aivan hetken mielijohteesta katseltuani uudempaan kertaan Tenimyuta päätin kirjoittaa ensin varsinaisesta hyvänmielen-lähettiläästä. Gaku pistää varmasti ensimmäisenä positiivisesti silmään jokaisesta projektistaan erilaisen karismansa ansiosta. Näyttelyuransa lisäksi hän on laulaja, sekä entinen tangotanssija ja tanssinohjaaja.
O(≧∇≦)O vau!

Aikaisemmin törmäsin myös Gakun isännöimään radio-ohjelmaan. Hän debytoi näyttelijänä niinkin vastoittain kuin vuonna 2005, monien muiden tapaan tokusatsu-sarjassa (viittaa supersankari- ja efektipainotteiseen live-actioniin) Chōsei Kantai Seizā Ekkusu, roolihamonaan Eagle Sazer. Useimmat (myös minä) mainitsevat törmänneensä häneen ensikertaa Tenisu no Ōjisama -musikaalissa, 2006. Tähän päivään asti pidän hänen lavaesiintymisestään aivan erityisesti, vaikka useimmiten tarjolla onkin tv-draamaa. Gakun seikkailua yksityisetsivänä voi seurata elokuvassa Toricon!!! Triple Complex.



 Kurobane Harukaze, TeniMyu (2006)

Live-action musikaali huikean suositusta anime/manga tarinasta The Prince of Tennis. Gakun osuuteen koko valtavasta projektista kuului kaikenkaikkiaan neljä osaa. 
  • Advancement Match Rokkaku feat. Hyotei Gakuen
  • Absolute King Rikkai feat. Rokkaku ~ First Service
  • Dream Live 4th
  • Absolute King Rikkai feat. Rokkaku ~ Second Service 

 

 

 Inada Gen / Silk, Happy Boys (2007)

Hulvaton komedia, jossa viisi miehenalkua opettelevat hovimestariuden alkeita työskennelläkseen kahvilassa ammatin vaatimalla arvokkuudella. Johtajan ominaisuudessaan Gen on rento ja poikamainen, mutta asettaa ensisijalle ryhmätyön, ottaa aina alaisensa huomioon ja tukee heitä.


Gen on lisäksi kerrassaan nerokas näytelmänohjaaja.
(^_-)☆wink

 

 

Ryoma, Fūma no Kojirō (2007)

Fūma -ninjaklaanin johtoon niin mangan hengessä väsättyyn live-action draamaan kuin lavamusikaaliin asetettu Gaku tekee loistavaa työtä. Ryoman hahmo tihkuu miehekästä energiaa ja vaikutusvaltaa (johtuu tietenkin silmälapusta). Taitavan näyttelijän elkein mies venyy taas aivan erilaiseen roolisuoritukseen.

Uskaltanen todeta, että Gakun fanitytöille luvassa makeaa ja reilusti.

Shinigami, Tokyo Ghost Trip (2008)

Kuten otsakkeesta voi päätellä kyseisen draaman tarina painottuu yliluonnollisen maailmaan. Rooli pysyy pitkään hämäränpeitossa, viikatemies tulee ja menee yht'äkkiä yllättäen ja milloin mielii. Gaku sopii yllättäen pahiksen rooliin kerrassaan mainiosti. Hätkähdin tunnistaessani miehen kaavussa!

Olisiko peräti ensimmäinen kerta kun näin viikatemiehen heittämässä tikkaa. Jostain syystä se huvitti minua kummasti.  

 

Lisähuomio; Seurasiko kukaan vuoden 2009 puolella julkaistua uudestaanlämmittelyä komedisesta etsiväsarjasta Oretachi wa Tenshi da! tarpeeksi pitkälle huomioidakseen että Gaku vierailee siinä yhden jakson verran? Uusi versio kantaa nimeä Oretachi wa Tenshi da! NO ANGEL NO LUCK ja Gakun piipahdus oli niin hauska mauste tuohon soppaan että minulta meinasi mennä kauhat ristiin. OreTen saanee tuota tuonnempana aivan oman blogimerkinnän.


Rokkaku Chūgakkō -pojat, Kurobane Harukaze

kättely ja kumarrus

Hieman erilainen blogi kuin mitä olen aiemmin pitänyt. Siinä missä toinen keskittyi matkoihini niin tämä on pyhitetty vain ja ainoastaan rakkaalle harrastukselleni eli japanilaisten draamasarjojen kyttäämiselle. Kaikki alkoi siitä kun japanin opiskeluni alkuaikoina tajusin etten ymmärtänyt puhutusta japanista yhtään mitään. Niimpä erinäisten vaiheiden jälkeen löysin itseni katsomasta draamaa, josta olin vannonut pysyväni mahdollisimman kaukana. Huomasin kuitenkin että normaalista länsimaisesta tv-hömpästä poiketen tähän jäi koukkuun.

Japanilainen draama on aivan oma maailmansa. Meillä tv-sarjaan isketään poikkeuksetta täysin tavallisia henkilöhahmoja aivan yhdentekevään ympäristöön ja heitetään sekaan muutama näennäisesti dramaattinen tapahtumienkäänne. Olin aikanaan totaalikieltäytyjä tv:n katselusta. Kuitenkin nyt voin tyytyväisenä vuosien harrastuksen jälkeen todeta että j-drama on eloisaa, värikästä, viihdyttävää ja parhaimmillaan erittäin tunteita herättävää.

J-drama vilisee japanilaista kulttuuria ja jokapäiväistä elämää, niimpä se on hyvä tapa päästä sisään pienen japanologin arkeen. Huumori ja tarinankerronta tuovat raikkaan tuulosen tylsään arkeen. Monesti tarina imaisee sisäänsä parin ensimmäisen jakson aikana ja ennenkuin huomaatkaan tunnet ja elät mukana jokaisen reilusti omanlaisensa henkilöhahmon sielunelämässä. Se kaikki välittyy ruudulta aivan oikeasti. Voit valita tarinoita aivan joka maailmasta. Mainitse mitä vain, sinua kiinnostavasta aiheesta on tehty draamaa. Anime fanille löytyy näyteltyjä versioita. Uskokaa tai älkää, se on huikeaa kun oma lempihahmo alkaa elää silmiesi edessä aivan eritavoin kuin ennen. Musikaaleistakaan ei ole pulaa!

Japanilainen draama on kausiluontoista. Yhden sarjan voi katsoa hyvinkin nopeasti ja se pääsee taatusti tyydyttävään lopputulokseen. Kun on katsonut hieman enemmän draamaa tunnistaa helposti mielenkiintoiset näyttelijät, jotka aika ajoin tulevat vastaan uudelleen ja uudelleen. J-draamaa on arvosteltu näyttelysuoristusten laadusta, mutta laittaisin tämän mieluummin erinlaisen näyttelykulttuurin piikkiin. Jossain vaiheessa aloin näkemään näyttelyssä tiettyä luonnollisuutta, kaiketi juuri silloin kun aloin käsittää mistä ihmiset puhuvat. Kun kirjoitan sarjoista joita olen seurannut haluaisin muistuttaa että katson yleensä sarjat ilman käännöksiä oppimiseni tukemiseksi. Mikäli olen käsittänyt jotain väärin en halua siitä haukkuja vaan olisin kiitollinen jos toinen harrastaja antautuisi kehittävään keskusteluun kanssani ja korjaisi erehdykseni.

Monimutkaistan tehtävääni hieman ja lupaan kirjoitella sarjojen ja elokuvien lisäksi myös näyttelijöistä, joiden tekemisiä olen alkanut tässä muinoin arvostaa tai jotka muuten vain ovat pistäneet positiivisella tavalla silmään. Japanin kieli on kaunista ja olen kiitollinen siitä että minulla on niin paljon päteviä opettajia. ;) Japanilainen tv kerää kansakuntansa mielenkiintoisimmat ja erikoisimmat ihmiset kasaan meidän kaikkien iloksemme. Aasiassa taitaa olla kovin tavallista että nämä ihmiset ovat surutta luokiteltavissa epäinhimillisiksi monitaitureiksi, sillä he ovat näyttelyuransa lisäksi hyvin usein kunnostautuneet myös muusikoina, malleina, urheilijoina ja aivan yleisesti ottaen julkisuudenhenkilöinä.

Jos seuraat j-draamaa tiedät aivan taatusti mikä on in. Sarjat mainostavat aivan kaikkea mahdollista ja niihin on lisätty hetken kuumimmat listahitit, vaatteet, vempaimet, ynnämuut ilmiöt. Lisäksi jaksojen tai jopa koko sarjan teemat liittyvät olennaisesti japanilaiseen yhteiskuntaan ja sen polttaviin kysymyksiin. Niissä käsitellään filosofisia ja moraalisia kysymyksiä ja surutta tongitaan ihmisen luontoa ja elämisen vaiheita. Tietenkin juuri siksi siinä on helppo elää mukana ja todeta että olen tuntenut näin aiemminkin.

Tyytyväisenä voin julistaa blogin avatuksi! :3 Yksi hyvä tapa todeta viihtyneensä tarinan ääressä on se että oppii itkemään ja nauramaan yhtä aikaa. Kokemus joka herättää tunteita ja toistuu seuraavan päivän puheenaiheissasi on onnistunut tavoitteessaan. Minulle lisäarvoa tuo valtavasti se että kielitaitoni on kehittynyt sen tärkeän viimeisen askeleen kirjatietoudesta puhekieleksi. Ilman sitäkin voi todella nauttia tästä erilaisesta maailmasta, jolla ei ole rajoja.



Nim: Nana à la fenêtre, Nami, Harumi, Hal/rina
Ikä: 23
Harrastukset: tanssi, matkailu, valokuvaus, musiikki, urheilu, käännös
Yleiset: *pnish*, animyu, japaninkieli, j-rock, k-pop, j-dorama, anime
Sarjat: Oretachi wa tenshi da! NO ANGEL NO LUCK, Tokyo Ghost Trip, Jigoku Shoujo (hell girl), Brother Beat, Biyou Shounen Celebrity, Bloody Monday, Samurai High School, Dare yori mo mama wo aisu, Happy Boys, Tatta hitotsu no koi, Delicious Gakuin, Tenchijin...
Elokuvat: Ani to boku no fufugenka, Itsuka no kimi e - Zutto soba ni itehoshii, 2Steps!, Zatōichi, Akira Kurosawa's Dreams, Otokotachi no Yamato, Toricon!!! Triple Complex, Studio Ghiblin työt, Beatrock love, Shinjuku Kabukicho Hoikuen...
Näyttelijät: *pnish*, Hirata Yuuichirou, Konishi Hiroki, Yagami Ren, Gōmoto Naoya, Ookawa Genki, Baba Tooru ja ainakin sata muuta taitavaa 
Powered by Blogger